Välillä kun opettaa temppuja, unohtaa kokonaan miettiä miltä sana koiran korvassa kuulostaa. Nimeämme jonkun tempun emmekä pohdi sen kummemmin miten samankaltaisia jotkin käyttämistämme sanoista ovat. Sitten vain ihmettelemme kun temppu ei sujukaan, vaan koira tekee jotain ihan muuta.

Itselläni tämä kävi siinä vaiheessa kun aloin nimetä Hallalla "Stop" temppua. Toki Halla pysähtyi kyllä, mutta istahti pyllylleen melkein puolet kerroista. Kesti hetken, ennen kuin ymmärsin sen johtuvan siitä, että Istu ja stop ovat sanoja, joissa s- kuuluu kovana lävitse. Niimpä meillä stopin käsky on oikeastaan "top". Se toimiikin paljon paremmin.

Sarikin on tästä aiheesta puhunut Visiolla useampaan kertaan ja kertoi, jostain mitä olivat harjoitelleet ja koiran piti mennä pedille. He nimesivät pedin "Matoksi" ja jonkin ajan jälkeen kokeilivat sitten tätä käskysanaa ja koira lakosi maahan. Eipä se sinänsä ollut kummallista sillä sekä matto, että maahan, käsky kuulostavat alkuunsa samalta. Varsinkin kun ihmisten käskyillä on tapana lyhentyä.

Itse hyvin useasti huomaan sanovani vain "ma", "is", "sei" jne. Jolloin käskyt ovat lyhyitä tavuja. Toki koiran tai minkä tahansa lemmikin, voi opettaa kuuntelemaan tarkemmin sitä mitä sanot ja erottelemaan sanoja toisistaan, mutta se vaatii enemmän harjoitusta ja erilaisia sanapelejä.

Meillä on paljon harjoiteltu nyt oman nimen tunnistamista. Pidän namikättä avoinna ja kaikki koirat ovat puolikaaressa ympärilläni. Oman nimen kuullessaan ne saavat ottaa namin. Mutta vain omalla nimellään. Nyt se sujuu jo melko hyvin ja voin olla ihan tyytyväinen, vaikka viime aikoina treenaus on jäänyt turhan vähäiselle uuden työn uuvuttaessa. Kyllä tämä tästä lähtee vielä lutviutumaan. Kunhan pidetään lippu korkealla ja sinnikkäästi jatketaan.

Laitan linkin treeni videosta tähän kun laitteet tekevät yhteistyötä kanssani.