Huh, kuvaaminen muuttuu joka kerta vain haasteellisemmaksi. Pennut vilistävät nopeasti karkuun, eikä kiinnostus yhteen kohteeseen tahdo riittää pitkäksi aikaa. Pennut eivät myöskään tahtoneet pysyä kaikilla neljällä jalalla ilman, että vatsa viistää maata, vaikka kasvattaja juuri sellaisia kuvia olikin toivonut profiilikuvien ja naamavärkki kuvien lisäksi. Saa nähdä kelpaavatko, mutta parhaamme kyllä teimme veljeni kanssa.

"Sysi" / Pepe, 911g

"Valo" / Vanni, 784g

"Kajo" / Kassu, 769g

"Hehku" / Riia, 708g

On ne kyllä kaikki suloisia vesseleitä, tulee niitä ikävä sitten kun lähtevät. Onneksi vielä seitsemän viikkoa lisää saamme pitää nämä ihanuudet luonamme ja seikkailla niiden kanssa. Eilen yöllä metsästelin lapsosia sängynalta, olivat onnistuneet vääntämään yhtä lautaa, niin että olivat päässeet sen alle. Piti kaivella naperot pois sieltä ja laittaa laudat takaisin paikoilleen kunnolla, jotteivät enää eksy sinne. Kaikkea sitä joutuukin!
Näissä kuvissa näkyykin erittäin hyvin kaikkien komeat tupsut. Sääli, että Vannin kuvasta tuli hiukan pimeä, mutta minkäs sille mahtaa kun luonnon valoa on niin rajallinen aika.

Punnitsin Kiteen ja Rakeen samalla, kun punnasin pennut. Kiteen paino on noussut, muttei niin paljoa, että voisi sanoa yhtään mitään. Nisät eivät vielä punoita tai ole turvonneet, mutta eipä niiden ihan vielä tarvitsekaan. Toivottavasti kuitenkin olisi tällä kertaa tiine. Vaikutti niin lupaavalta kun Nuutin kanssa peuhasivat.
Raksu on tiputtanut painoa aika paljon tässä ihan lähi aikoina. Ja turkkiakin on lähtenyt jonkun verran, vaikka ei se nyt ihan kalju sentään ole.