B-veriryhmän naarasta astuttaessa tulee huomioida kollin veriryhmä tarkoin. Mikäli B-veriryhmäisen kissan astuttaa A-veriryhmäisellä kollilla on siinä omat riskinsä. Tämä johtuu siitä, että emän maidossa on A-veriryhmän vasta-aineita, jotka ovat vaaraksi A-veriryhmäiselle pennulle. Kun pennut ovat eläneet kuudentoistatunnin ajan kohdun ulkopuolella, niiden soluseinämät voimistuvat ja nämä vasta-aineet eivät pääse niiden lävitse.
Tästä johtuen on toimittava niin, että pentuja ruokitaan pullosta (tai niillä on sijaisemo) siihen asti, että 16h raja on mennyt umpeen.

Tämä tilanne meillä on Kippanan kanssa. Siksi nämä 16 ensimmäistä tuntia ovat minun vastuullani ja siksi Kiteellä on kokopuku, jonka olisi tarkoitus estää pentuja imemästä nisistä maitoa. Olen pyrkinyt ruokkimaan pentuja syntymähetkestä lähtien niin, että heti kun ne vaikuttavat nälkäiseltä ja suuntaavat etsivästi äitiään kohti, nappaan ne käteeni ja syötän niitä vastikkeella.

bild%201%20%288%29.jpg
Anteeksi kuvan epätarkkuus... En voi sanoa puolustukseksi muuta kuin, että pentu sylissä, pullo kädessä toisella kädellä kännykkäkuvaa... Laatu on sen mukainen. Käpy näyttää tässä mallia kuinka tämä meiltä sujui.

Yrityksistä huolimatta kaikkien paino ei lähtenyt nousuun, ensimmäisellä punnitus kerralla. Sen sijaan Kävyn paino oli laskenut ja Mahlan pysynyt samana. Ei ehkä heti tarvetta paniikkiin, mutta itse aloin kiinnittää juuri niihin kahteen tarkemmin huomiota ja otin pullon lisäksi avuksi tutin (lääkeruisku, jonka päässä muovinen ohuempi suuosa), jotta saatoin paremmin seurata paljonko ne söivät kerralla.

Kun ensimmäisen pennun syntymästä oli kulunut lähes 18h, mutta viimeisellä pennulla oli vielä melkein 2h jäljellä ennen aikarajaa, löysi Pihka nisän, tunkemalla Kiteen lahkeeseen. Siinä vasta ristiriita tilanne. Periaatteessa Pihkalla oli mennyt 17h syntymästä, mutta muilla ei. Pihka oli valmiiksi jo isoin, mutta jos annoin sen olla, oli epätodennäköisempää, että joku muu löytäisi saman kiertotien, sen blokatessa reittiä. En myöskään halunnut lähteä erottamaan pentuja emosta. Joten lopulta annoin sen jäädä ja siirryin itse lähemmäksi pentuboksia (nyt kun Kide antoi siirtää pennut sellaiseen - eivätkä ne enää olleet minun sängylläni, tai no tavallaan eivät), seuratakseni tarkasti, ettei nuorimmainen änkeäisi myös maitobaariin, ennen kuin sen olisi sinne turvallista mennä.

Jännityksellä odoteltiinkin sitten sitä, että vauvelit punnittaisiin seuraavan kerran - juuri ennen kuin ne saisivat vihdoin mennä emonsa nisille klo: 2:30 yöllä. Tietenkin pitäisi vielä seurailla, että pennut osaisivat nyt sitten syödä maitoa nisistä ruokkimisen jälkeen ja tarvittaessa antaa lisäruokaa.

Mahla 78g
Pihka 111g
Naava 108g
Käpy 107g

Ai sitä riemua, kun huomattiin, että Käpy -poika oli nostanut painoa! Ei pelkästään sen pudotetun määrän vaan sen ylikin vielä! Ja myös Mahla oli nostanut.

Sen lisäksi kun puku otettiin pois, jokainen pennuista ryömi tottelevaisesti nisälle punnituksen jälkeen ja alkoi imeä ahnaasti. Vaikutti siis lupaavalta! Hetken vielä tässä seurailen. Ja sitten on minun ansaittujen unieni vuoro. Jäänyt näinä kahtena edellisenäkin yönä unet vähiin.