Tänään oli heppa päivä. Eli mentiin kouluttelemaan Sarin issikoita: Viltsua ja Berttaa. Itse olin ryhmässä jossa naksuteltiin Viltsulle. Oli kiehtovaa huomata, miten luontevalta tuntui loppujen lopuksi olla hevosten kanssa, vaikka on mennyt jo ikuisuudelta tuntuva aika siitä, kun viimeksi olen hevosten kanssa ollut.

Koska hevosilla käytetään yleisesti painetta ja paineen poistoa, niin opettelimme opettamaan hevosen siihen, että paine on kiva juttu, mutta siihen tulee silti reagoida. Eli paineen poiston lisäksi tulee myös palkka. Eleet pidettiin kuitenkin mahdollisimman pieninä. Idea on, että hevonen ei joudu pulaan, mikäli omistaja syystä tai toisesta joskus vaihtuu (esim. omistajan menehtyminen/sairastuminen...), vaan toimii myös muilla ohjaajilla vaikka lähtökohta ja opetustekniikka ollut erilainen. Melko nerokasta oikeastaan siinä mielessä, että positiiviset koulutusmenetlmät siirtyvät hyvin hitaasti yleiseen tietoon, puhumattakaan lajista toiselle. Ihmiset ovat alkaneet vähitellen ymmärtää ja hyväksyä koirapuolella positiivisen kouluttamisen periaatteet, mutta kovin laajalti muihin lajeihin ei tämä taito ole vielä siirtynyt.

Kokeiltiin opettaa myös riimun pujotusta (hevonen itse laittaa turvan paikoilleen), sujui melko hyvin ainakin omasta mielestäni, vaikka lyhyt sessio olikin. Sitten jokaisella oli myös oma tehtävä, jota opettaa. Minä aloin naksutella "rokotteen" antamisesta. Eli ensin "pistetään" sormella kevyesti, sitten painetaan kovemmin. Ja vaihdetaan johonkin ohuempaan esim. kynä ja tehdään sillä samat toistot. Saman tempun voi opettaa myös kissalle ja onkin oikein kätevä. Pitäisi itsekin naksutella kisuille rokotukset ja verikoe tilanne.

Oli oikein hauska tehdä hommia heppojen kanssa, mutta täytyy myöntää, että koirat on kyllä enempi mun juttu. Samoin kissat. Mutta eipä ole täysin poissuljettua, ettenkö joskus palaisi myös hevosten pariin. Olenhan joskus harrastanut ratsastusta ja hoitanut useampaan otteeseen heppoja. Viimeksi pari vuotta sitten tallilla työharjoittelussa.

Ihan pakko kyllä hehkuttaa perjantaisia treenejä.
Saatiin Hallalle kieriminen nimettyä ja sitten oli tokotreenit, joissa minulla oli kummatkin mukana. Halla oli ihan ilmiömäinen vuoronsa odottamisessa, luoksetulot sujuivat hienosti ja sivulle tulokin on jo paremman näköinen (ei edistä yhtä paljon).
Viima teki ihan mielettömiä liikkeestä maahanmenoja ja malttoi jo paremmin odottaa vuoroaan. Napanuora on tosin yhä turhan lyhyt, enkä pääse vielä kovinkaan kauaksi taukomatolta. Luoksetulot olivat Viimalla ihan mielettömiä vaikka oli iso häiriö! Ihan mahtavia koiruuksia minulla <3