Tänään kissanpennuilla oli rokotus ja eläinlääkärintarkastus, kollipojat menettivät samalla kulkusensa, niin kuin monesti kasvattajilla on tapana ennen luovutusta tehdä kun kyseessä on kissa, jonka ei ole tarkoitus mennä jalostuskäyttöön.
Yllättävän rauhallisesti ja tyynesti kaikki kolme olivat lääkärissä, joskin Pihka puri lääkäriä siinä vaiheessa kun sai rokotuksen.
Sirun kohdalla ei sanonut sitten mitään. Loppu ajan (eli kun poikia kastroitiin), Pihka sitten makoilikin minun olkapäilläni. Pikku papukaija <3
Kun pojat sitten heräsivät ja ne rokotettiin ja sirutettiin, niin kaikki kolme oli sitä mieltä, että nyt olisi aika riehua ja leikkiä sekä tietty tutkia paikkoja. Kovan pettymyksen saivat kokea, kun ainoa leikkipaikka joka sallittiin olikin koppa.
Kotona sitten vihdoin ja viimein oli valmistunut uusi kiipeilypuu, johon lapset päästettiin riekkumaan. Illasta annan sitten vielä pojille särkylääkettä, etteivät leikkaushaavat vaivaa. Naava ainakin näytti jo oireita kivusta, joten saattaa olla että pitää antaa jo aiemmin. Käpy sen sijaan ei ole moksiskaan.

Nyt on jo pariin kertaan kyselty pentujen luonne eroista. Täytyy myöntää, että tämä pentue on todella tasainen ja voimakkaita luonne-eroja ei ole. Toisin kuin norski pentueen kohdalla kaikki tuntuivat olevan aivan erilaisia. Kaikki kolme viihtyvät sylissä ja rauhoittuvat syliteltäviksi. Kaikki kolme leikkivät ja riehuvat, purevat nilkkoja ja sormia - varpaista puhumattakaan. Ja kaikki kolme ovat uteliaita ja syövät hyvin sekä monipuolisesti kaikkea. Ja jokainen näistä on vilkas sekä ihmisiä kohtaan sosiaalinen, eikä kukaan pelkää koiria - edes silloin kun olisi ehkä tarvetta sille.

IMG_5388.jpg

Naava on yhä pennuista rohkein ja uteliain, sekä se joka ei hätkähdä pienistä. Rauhallinen tapaus ja kaikkein ahnein. Pikku nallekarhunen, mutta myös kaikkein itsenäisin.

IMG_5397.jpg

Käpy on ehkä eniten syliteltävä lapsokainen. Ja leikkii paljon enemmän siskonsa kanssa, kuin veljensä. Eli toisia kissoja kohtaan sosiaalisempi kaveri. Herkin äänille.

IMG_5410.jpg

Pihka on pikkuisista varautunein, mutta kehrää herkästi ja nauttii hellyyden osoituksista. Pihka ei viihdy lainkaan yksin, eli ainoaksi kissaksi voisi olla aika kurja päätyä. Pihka on myös pennuista se joka usein kiipeää olkapäille, päänpäälle tai niskaan keikkumaan.