Oltiin sunnuntaina "Koira oppii" -luennolla Visiolla, sen piti Ilona Mäkelä ja hänellä oli mukanaan demoamassa Luka niminen koira. Äitikin oli mukana ja tuntui innostuvan suuresti, ajattelin yrittää saada isän ja pikkuveljen (Bellan omistajan) seuraavalle, joka järjestetään 5.2.2017. Suosittelen lämpimästi kaikille lemmikkieläinten omistajille ja julkaisen tässä omat muistiinpanoni kyseiseltä luennolta.

Mikä tahansa eläin oppii! Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä toimii, että saaliseläimet (esim. Kanat) oppivat todella nopeasti, paljon nopeammin kuin petoeläimet, sillä ne eivät olisi muuten selviytyneet kovinkaan montaa sukupolvea hengissä.
Oppiminen on aina tehokkainta kun itse keksii ja tulee oivallus, sen huomaat myös itse. Hyvä esimerkki tästä on se, että jos itse istut takapenkillä, kun joku muu ajaa autoa, et opi reittiä niin hyvin kuin jos ajaisit itse autoa (keskittyminen on muissa asioissa kuin reitissä), houkuttelussa pätee täsmälleen sama asia. Lemmikin keskittyminen on vain namissa.
Kun tekemisestä tulee seurauksia, lemmikki muistaa sen. Jos käytöksestä seuraa lemmikille hyvää, käytös lisääntyy. Jos taas jonkin hyvän asian menettämistä, käytös vähenee. Samalla tapahtuu mielleyhtymien yhdistymistä. Esim. mikäli omistaja antaa aina namin kun koiria ohitetaan, oma koira oppii, että vastaantulevat koirat ovat hyvä asia, koska silloin saa namia (Huom! Jos koiralla on jo negatiivinen assosiaatio koiriin, kestää tämä huomattavasti pidempään kuin jos toiset koirat ovat vielä neutraali asia = kouluta ennakoivasti asioita, joista voi tulla ongelma).

Koira itse määrittelee minkä kokee palkaksi! Mikäli pitelisimme isoa pihviä tai kokonaista lenkkimakkaraa, mutta jos koira ei pidä niistä niin ne eivät ole hyvä palkka kyseiselle koiralle. Palkkoja on muitakin kuin ruoka palkka, joskin kannattaa muistaa, että syöminen myös rauhoittaa koiran mielentilaa, kun taas esim. leikkiminen nostattaa kierroksia, eli riehuttaa koiraa ja näin ollen opetettu asiakin tulee sen mukaiseksi (ns. levoton liike). Palkkana voi käyttää myös huomiota (ns. sosiaalinen palkka), hajuja, lajitoveria, pääsemistä jhkn. tai käskysanaa (=toiminta jatkuu) tai mitä tahansa mistä koira pitää ja minkä eteen se on valmis tekemään töitä. Palkkion tulee olla tarpeeksi hyvä, että se motivoi.
Kun opetat jotakin, mieti miten teet koiralle kannattavaksi sen mitä haluat sen tekevän ja miten kannattamattomaksi sen toiminnon, jonka haluat vähenevän. Huomiotta jättäminen tai palkkion poistaminen on jo rangaistus itsessään, huutaminen ja räyhääminen on hyödytöntä, eikä opeta koiralle mitään. Vähän kuin sanoisimme taksissa kuskille vain että ei saa kääntyä tuonne, mutta emme kerro minne tuon tulisi ajaa. Sen lisäksi torumisen pois jättäminen tekee elämästä stressittömämpää sekä lemmikille, että sen omistajalle.

On hyvä muistaa, että lemmikkisi oppii aina ja koko ajan, myös silloin kun emme aktiivisesti kouluta sitä! Jos sillä on jokin käytös malli, pidämme siitä tai emme, on aina jokin asia johtanut käytösmalliin ja ylläpitää sitä. Esim. monet koirat palkkaavat itse itseään haukkuessaan, sillä pitävät omasta äänestään, siksi haukkumista on vaikea kitkeä pois.
Kaikki mikä on lemmikillesi fyysisesti mahdollista on myös mahdollista opettaa mm. kimalaisia on koulutettu vetämään narua, miekkavalaita virtsaamaan purkkiin, hyenoja antamaan verinäyte ja kanoja ryömimään putkessa ja delfiineille temppu: "tee jotain uutta". Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, miten ihmeellisiä asioita on mahdollista opettaa eläimille.

Koulutuksen avainkohtina toimivat palkkion laatu (onko tarpeeksi hyvää), vahviste tiheys (palkitaanko riittävän tiheästi, alkuun vahviste tiheyden tulisi olla 5s), ajoitus (tuleeko palkka oikeaan aikaan), kriteeri (palkitaanko oikeasta asiasta), toistojen määrä (onko palkittu tarpeeksi monta kertaa). Lisäksi huomioitava on ympäristön häiriöt, eläimen terveys, treenisession pituus sekä palkkion suunta. Mitä enemmän on toistoja, erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa häiriöissä, sitä paremmin koira asian osaa.

Koirat ovat huonoja yleistämään asioita, joten mitä useammassa ympäristössä teet samat asiat, sitä paremmin se asian osaa ja nopeammin oppii. Koiran pitää saada huomata, että tämä asia joka toimi keittiössä. toimii myös olohuoneessa, takapihalla ja tienpientareella, eikä se opi sitä suoraan. Eläimet ovat tässä erilaisia, toiset yleistävät helpommin kuin toiset.
Kun temppu onnistuu 80% ajasta, voidaan siirtyä eteenpäin ja vaikeuttaa tehtävää tai nimetä lähes valmis toiminto.

Kun lemmikilläsi on jokin epätoivottu käytös, tulee ensimmäisenä miettiä mikä ylläpitää kyseistä käytöstä? Ja mitä haluaisit koiren tekevän epätoivotun käytöksen sijaan? Monesti esim. hyppivän koiran kohdalla sanotaan, että koira "ei hyppisi", mutta silloin on todella monta muuta asiaa mitä koira voisi siinä tilantessa tehdä. Tahdotko sen seisovan? Istuvan? Olevan makuullaan? Tee päätös toivotusta käytöksestä ja opeta koirasi tekemään se.

Lemmikille on olemassa neljä perustaitoa, jotka luovat pohjan kaikelle oppimiselle. Nämä taidot ovat kontakti (/lähellä pysyminen), luopuminen, rauhoittuminen (kyljellä makaaminen) sekä kohdetyöskentely (nenä/tassu kosketus).
Monet ihmiset eivät näe kohdetyöskentelyn hienoutta, mutta sillä voi mm. totuttaa aran koiran ihmisiin, esineisiin sekä alustoihin ja sitä voi käyttää houkuttelun sijasta, jolloin koira ei menetä kuskin paikkaansa. Myös koirien ohitusta voi helpottaa, mikäli käsikosketuksesta tehdään voimakas.
Kun luopuminen on tarpeeksi hyvä, niin koiran löytäessä raadon se jättää sen rauhaan ja kääntyykin omistajan puoleen, olettaen, että omistaja antaa kyseisen herkun hänelle, mutta tyytyykin raadon sijaan saamaansa namiin. Tähän auttaa se, mikäli koira ei ole koskaan luopumis harjoittelussa saanut itse ottaa namia maasta, vaan nami on ojennettu sille.
Jos pentu roikkuu lahkeessa, voi palkkion suunnalla saada nopeasti jo aikaan sen, ettei koira enää roiku jalassa (palkkaa koira kaukaa itsestäsi).
Lähellä pysymistä harjoitellessa voi alkuun palkata jo pelkästään katseesta, koira oppii vähitellen myös pitämään omistajaa silmällä oma aloitteisesti ja suosii lähellä pysymistä. Samalla alkaa kuin itsestään kehittyä myös luoksetuloa (Huom! Sekin vaatii erikseen harjoittelua).
Kyljellä makaamisen opettelu ei alkuun ole rentoa touhua, mutta voi luopumista opettelemalla saada toiminnosta vähitellen rennompaa ja alkaa palkata koiraa rennosta toiminnasta. Esim. takajalan rentoutuminen.

Naksuttimen suosio on ollut koko ajan kasvussa. Se on mainio työkalu uusien ja tarkkojen asioiden opetteluun, muttei kuitenkaan sovellu kaikkeen. Esimerkiksi kestoa ja rauhoittumista ei naksuttimella kannata harjoitella, sillä naksutin kiihdyttää.

Yksi hyvä leikki varsinkin aran tai pelokkaan koiran kanssa on katsomis leikki. Kun koiralle tulee hämmentynyt tai säikähtänyt "Mikä toi on?!" - tunne, niin valppaana huomioit asian ja palkkaat koiraa siitä. Eli kun koira katsoo jotain, tapahtuu hyviä asioita. Epämääräiset asiat muuttuvat kivaksi, koiran yhdistäessä ne kivaksi asiaksi (Siistiä! Tästä saa ruokaa!).
Hyvä nyrkkisääntö on, että jos koira ei ala kääntyä sinua kohti, olet liian lähellä tätä hurjaa tai jännittävää asiaa, sillä saadakseen namin sen on käännyttävä kohti (ei tietenkään voi olla aluksi vaatimuksena). Koirien katsomista voikin mennä harjoittelemaan koirapuiston ulkopuolelle, sellaiselle etäisyydelle, että koira pystyy toimimaan.

Uskalla rikkoa rutiineja, varsinkin pennut ketjuttavat asioita nopeasti ja helposti. Esim. Kun kiusaan kissaa, omistaja kutsuu luokse/käskee jättämään ja saan namin, eli menen uudestaan kiusaamaan kissaa, koska sitten omistaja joutuu kutsumaan pois ja saan uuden namin. Mieti asioita koiran näkökannalta. On kuitenkin parempi, jos säännöt eivät silti muutu, vaikka rutiinit rikkoutuisivatkin. Jos perheessä on useampi ihminen, tulisi kaikkien pitää kiinni samoista periaatteista ja toimia johdonmukaisesti samalla tavalla.

Nautinnollisia ja opettavaisia koulutushetkiä kaikille!