eli
Starsky Zip Zap Zakop

Bordercollie ♂, kastroitu
Blue Merle
sp. 5.11.2012

Säkä: 58,5cm / 23,4kg

Luonnetesti: +186 +++

Kyynärät: 0/0
Lonkat: B/B
Silmät: OK
Selkä: VA0, SP0, LTV1

"If the stars guide the way, you are the brightest one"

Halla on ensimmäinen todellinen harrastuskoirani ja Hallan kanssa lähdettiin ylipäätään tutustumaan tähän uuteen ja ihmeelliseen harrastuskoiramaailmaan.

Luonteeltaan Halla on energinen ja hiukan tosikkomainen, mutta iloinen ja veikeä poika. Halla rakastaa repimisleikkejä, mutta pallo on kiva vain niin kauan kun se liikkuu, kun sen saa kiinni, se muuttuu täysin typeräksi ja yhdentekeväksi.
Halla rakastaa ihmisiä, joskus tuntuu että vähän liikaakin, sillä jo tervehtimis tilanne voi aiheuttaa lievää ylikuumenemista. Siitä onkin tullut yleinen vitsi, kuinka Hallaa tervehditään, koska kumartumista en suosittele - ellei halua mustaa silmää tai haljennutta huulta.
Halla rakastaa ulkoilua, yhdessä tekemistä sekä juoksentelua. Paimennus viettiä sillä ei ole nimeksikään tai ainakaan se ei toimi lampailla (kuvittelee, että tehtävänä on astua niitä...).
Ruuan suhteen Halla on ahne, isolla A:lla, mikä toki helpottaa koulutus juttuja. Naksuttelu onkin Hallan lempipuuhaa.
Muista koirista Halla ei sen sijaan kauheasti pidä, mutta tulee pääasiassa kuitenkin toimeen niiden kanssa. Halla ei ole paukkuarka, pikemminkin tuo yrittää napata lentäviä raketteja uutena vuotena.

Terveys on Hallalla ollut aina vähän kiikun kaakun. Pentuna ensimmäisenä kotiuduttuaan aloitti oksentelun ja ripuloimisen, joka johti nestehukkaan hyvin nopeasti. Silloinen kämppikseni kiikutti pennun eläinlääkärille, jossa se joutui tiputukseen. Kun Halla oli puolivuotias se alkoi juoda älyttömiä määriä vettä ja huolestuneena oli jälleen eläinlääkärille menon paikka. Halla tutkittiin perusteellisesti: munuaiset, virtsatulehdus, diabeetes, mutta mitään ei löytynyt. Sitten se äkkiä lopetti veden latkimisen ja juominen normalisoitui. Nyky päivänäkään ei voida sanoa varmuudella mistä tämä johtui.
Kaksi vuotiaana Halla alkoi oireilemaan äkeydellä, oudolla haukkumisella ja rähinällä. Kuvautin koko koiran, mikä oli tosin ollut muutenkin suunnitelmissa. Selästä löytyi LTV1, oireileva sellainen, jonka seurauksena Halla täytyy viedä hierontaan säännöllisin väliajoin, jotta sillä ei olisi kipuja. Joulukuussa 2015 toisesta kiveksestä löytyi kova, kiinteä patti, joka leikattiin pikimmiten pois. Se todettiin hyvälaatuiseksi, mutta silti suunnitelmat pennuista kariutuivat lopullisesti, vaikka olin jo muutenkin ollut hyvin epävarma siitä soveltuisiko Halla millään tasolla jalostuskäyttöön.

Koska itse en ole innokas kilpailemaan ja aika epävarma kilpailuun lähtemään ei olla kokeiltu kilpailemista lainkaan. Harrastettu on senkin edestä tokoa, agilityä sekä hakua. Haku on sekä minun että Hallan suosikki, Halla pitää myös jäljestyksestä, mutta itselläni on vielä kehittämistä asenteessa jäljestystä kohtaan. Agilityssä Hallalla on paha tapa kuumua yli, jolloin on vaarana saada hammasta jalkaan tai käsivarteen. Tokosta itse nauttisin, mutta Halla ei ole siitä kauheasti innostunut ja saattaakin osoittaa mielipiteensä lähtemällä kalppimaan tai kieltäytymällä palkasta kokonaan.
Näyttelyissä ollaan kyllä käyty, mutta Halla tykkää nostaa häntänsä aivan kippuralle selän päälle, minkä takia ei siellä kauhean hyvin olla pärjätty. Kolmannelle sijalle on kuitenkin päässyt niin juniori kuin nuoriso luokassakin, tarkoitus oli käydä kymmenessä näyttelyssä ja sitten jättää näyttelyt sikseen, mutta kiveskasvaimesta johtunut kastraatio muutti suunnitelmia ja lukema jäi kahdeksaan.