eli
Aavatuulen Viva Valeria

Kuva (c) Tuuli Soukka

Saluki ♀
Particolor, Fawn
sp. 24.10.2015

Säkä/paino: 64cm/ 13,1kg

Viima tuli perheeseen loppujen lopuksi melko yllättäen, vaikka oikeastaan asiasta oli sovittu jo vuosia ennen pennun syntymää, kolme vuotta ennen itseasiassa. Kun vuonna 2012 aloin kysellä saluki vauvan perään halusin sen juuri Aavatuulelta, sillä lueskeltuani eri kasvattajien tietoja minusta tuntui, että meidän ajatuksemme natsasivat parhaiten. Koska pennun suhteen ei ollut kiirettä, jäin vain odottelemaan sopivaa.

Luonteeltaan Viima on sellainen draamaqueen ja hiukan velmu veijari. Jos jostain ei tykätä, niin siitä ei sitten tykätä yhtään. On useampaan kertaan saanut olla hyvin nolona, kun on Viiman napannut syliinsä sen pelleillessä ja lopputuloksena on ollut rimpuilu ja sen jälkeen kiljumis konsertti, joka on saanut kaikki sadan metrin säteellä kääntymään katsomaan, mitä oikein teen koira paralle.
Kissojakaan ei säästellä silloin, jos ollaan villillä päällä, sillä Viima tuntuu nauttivan kisujen kiusaamisesta. Kaikesta huolimatta sohvalla sitten nukutaan yhdessä kasassa ja nuollaan toinen toisiaan.
Vauhti on se Viiman juttu, niin kuin varmasti kaikkien vinttikoirien. Vapaana juoksenteleminen on kaikkein parasta mitä Viima tietää ja hän nauttiikin siitä suuresti. Myös isot kepit on kivoja - mitä isompi sen parempi! Välistä tuntuu, että kakara kantelee puita eikä sen oksia tuonne kotipihallemme. Kaikenlaiset vetämisleikit on myös hauskoja, mutta ruuan suhteen Viima on enempi ja vähempi nirso. Joskus kelpaa yksi asia ja joskus toiste ei. Vieraat paikat ja ihmiset ovat myös vähän jänniä, varsinkin jos joku muu laumasta osoittaa epäilyksen merkkejä tai lauma jää kokonaan kotiin ja pitäisi yksin selvitä tilanteesta - jestas sentään!
Höselö Viima on kaikin puolin, joka kerta kun metsässä päästää juoksentelemaan niin tulee naarmuilla takaisin. Varomaton neiti. Ääntäkin löytyy melko rutkasti, kun neiti jotain haluaa, sen kuulee kyllä ja kellon tarkasti tämä karvavekkari repii pystyyn kuudenaikoihin, jotta päästään lenkille.

Vimpulan kanssa ei olla vielä harrasteltu paljoakaan, mutta aloiteltu juoksemista kyllä. Toiveena olisi, että päästäisiin joskus myös ihan kunnolla kisaamaan muissakin lajeissa kuin juoksemisessa, lähinnä todistaakseni itselleni, että olen onnistunut kouluttamaan myös "vaikeamman" koiran kuin bordercollien. Mutta pääasiassa halutaan pitää hauskaa, se on se pääasia kaikessa!